Yksin ihan itse.

Tänään melkein halkesin ylpeydestä kun otimme taas Dannyn kanssa yhden suuren askeleen eteenpäin. Laitoin Dannyn alusta loppuun itse. Poni oli ketjuissa kiinni molemmilta puolilta käytävällä ja valjastin sen siinä normaalisti. Tällä kertaa olin kuitenkin ottanut kärryt jo talliin ja kiinnitin ne silloin kun se seisoi kiinni ketjuissa. Hetken jo ajattelin että tartutan oman jännitykseni Dannyyn kun kiinnitin aisan ensin yhdeltä puolelta ja kuvittelin kaikenlaista mitä voi tapahtua ennen kuin saan toisenkin puolen aisan kiinni. Kaikki sujui mallikkaasti. Lyhyen matkan tallista pellolle talutin, mutta pelolla kiipesin kärryille ja ajoin sen kanssa yksin ympäri. Danny kulki reippaasti korvat hörössä ja kuunnellen koko matkan. Otimme pätkän ravia ja pysähdyksen. 

Oikeastaan ainoa selkeä ongelma mikä Dannylla on, on suitsien laitto. Poni on pakko laittaa karsinaan niitä laittaessa, koska se peruuttaa niin pitkälle kuin kykenee ennen kuin avaa suunsa. Yleisesti kaiken päähän laitettavan suhteen reaktio on sama. Välillä on hankala pyydystää Danny kun se on pudottanut riimunsa tarhaan. Muuten se toimii kuin ajatus, seuraisi ilman naruakin pitkin pihaa.

Painoa kärryille.

Viime viikolla turhauduin siitä, että aika loppuu kesken ja projekti jää vajaaksi. Nyt olemmekin ajaneet neljä kertaa peräkkäisinä päivinä niin että kärryillä on painoa. Minä siirryin taluttajan roolista ohjiin ja Mari narun päähän tarvittaessa suunnan näyttäjäksi. Kentällä ajo sujuu jo hyvin, pysähdykset helposti ja muutama askel raviakin koitettiin. Eilen siirryimme kentältä pellolle ja ajoin sen ympäri ilman taluttajaa(Mari kuitenkin käveli vieressä). Viimeisen suoran lopussa tuli muutama loikka sivulle ja poni oli hetken sen oloinen että loikkaa ojan yli kavereiden luo, mutta siinä vaiheessa Mari auttoin ponin takaisin oikeaan suuntaan ja päästiin taas yhteisymmärrykseen suunnasta ja vauhdista. Kääntyessä/suoristaessa ponilla on melko kiemuraiset urat suuntaan ja toiseen mutta sen se saa vielä tässä vaiheessa anteeksi, apujen tarkkuus tulee oppiin sitten myöhemmin. Oletettavissa on, että tulevaisuudessa rasituksen kasvaessa Danny alkaa jonkun verran protestoimaan. Tähän asti se on ollut superkiltisti ja olen ollut erittäin innoissani Dannyn nopeasta oppimiskyvystä. 

21.4. Kentällä

22.4. Pellolla

Pahoitteen laatua, ei ollut muuta kuin puhelimen kamera mukana.

Kannattaa katsoa ilman ääniä, tuuli ja koirat pitävät taustamelua.

Puuhastelua ja muuta.

Koulutus edistyy valitettavan hitaasti, koska usein olen tallilla niin, ettei tarpeeksi kokeneita ihmisiä ole auttamassa ja toistaiseksi yksin en voi ponia ajaa. Ratsukoulutuksen voi siis unohtaa, koska kesäkuussa ponit menevät laitumelle ja tarkoitus olisi olla "valmis" ennen sitä. Lisäksi tämä  blogi koki pienen muutoksen kun siirsin sen toiselta tarjoajalta bloggeriin, minkä takia näyttää että kaikki tekstit olisi kirjoitettu vasta tänään.

Keskiviikkona oli kärryt perässä toisen kerran. Tällä kertaa minä olin ainoa taluttaja ja Mari ohjissa. Edelleen menimme vain käyntiä ja muutaman pysähdyksen. Ajo sujui hyvin ja sunnuntaina ajamme toisen kerran tälle viikolle. 

Vaikka en pystyisi ajamaan, puuhastelen ponin kanssa kaikkea muuta. Noin 3-5 kertaa viikossa teemme erilaisia harjoituksia maasta käsin joko pyöröaitauksessa vapaana tai narun päässä. Eniten treenaan ponin reaktionopeutta. Pysähdykset, käännökset ja ravisiirtymät tulisi tapahtua lähes samalla sekunnilla kuin minä teen ne edellä. Tällä viikolla olemme myös käyneet pellolla ja maastossa pidemmillä juoksu/kävelylenkeillä. 

Vain mielikuvitus  on rajana mitä ponille voi opettaa. Leipä paloilla olen opettanut Dannyn nostamaan jalkaa merkistä. Lisäksi olen opettanut sitä astumaan ristiin "pohkeenväistöä", mutta se ei vielä suju ihan täydellisesti. 

Ensimmäistä kertaa oikeasti ajamassa.

10.4.2015

Vihdoin koitti se suuri päivä, kun Danny sai kärryt peräänsä. Meitä oli kaksi taluttajaa, Mari ohjissa ja kenttä tyhjä muista ratsukoista. Laitoimme ponille shekkisuitset ja potkuremmin, kaiken varalta. Kärryinä on hevosten hiittikärryt. Ne ovat melko korkeat pikku ponille, mikä on vain positiivista, koska siten se ei potkaistessaan/pukittaessa saa jalkaansa helposti aisan yli. Danny otti kaiken käsittelyn hyvin rennosti, eikä kärryt perässä kävely ollut kovinkaan jännittävää sen mielestä. Vain päätä se hieman heitteli, mutta se johtui todennäköisesti shekkisuitsista, jotka tuntuvat suussa erilaiselta.  Vauhtia olisi saanut olla enemmän, käynti oli ennemminkin hiippailua. Danny helposti tunkee taluttajaa päin, jolloin huiskaisen liinaa ilmassa, jotta se kävelee suoraa eteenpäin eikä seuraa minua, kun tahallani jättäydyn kauemmas sivulle/taakse.

(Videoa on leikattu ja osittain nopeutettu.)

Kolmas ohjasajokerta.

8.4.2015 

Vihdoin sääolosuhteet olivat sellaiset että saimme videomateriaalia harjoituksesta. Tässä siis kolmas ohjasajokerta, joka sujui jo oikein mallikkaasti. (Suosittelen katsomaan ilman ääntä.)

Tositoimissa: Ensimmäinen ohjasajo.

2.4.2015

Tällä viikolla vihdoin aloitimme varsinaisen ajo-opetuksen yhdessä Marin kanssa. Mari on muutamana iltana valmistanut ponia valjaisiin heiluttelemalla riimun narua pitkin selkää ja palkinnut leipäpalalla aina paikallaan seisomisesta. Dannylle tyypillisin reaktio jännittäessä on paikalleen jäykistyminen ja steppailu sivuttain. Valjastus käytävällä sujui ongelmitta. Kentällä oli kova tuuli ja muita ratsukoita, jotka hieman vaikeuttivat alkua. Heiluvaa pressua piti käydä tutkimassa lähemmin ennen kuin sen ohi pystyi kävelemään ilman sivuaskelia ja vastaan tullut tamma sai Dannyn unohtamaan hetkeksi kaiken muun. Ohjat jännittivät Dannya. Nopeasti se tottui siihen että ne lepäävät selän päällä, mutta pysäyttäessä se kääntyi aina sivuttain ja kun ohjan paine tuli sivuuttaessa vastaan  lautasen kohdalla se jännittyi siitä. Myös eteenpäin poni lähti singahtaen. Danny on hyvin herkkä ihmisen liikkeille ja seurasi taluttajan perässä kaikki pysähdykset ja liikkeelle lähdöt, mutta oli aina ihmeissään kun Mari ohjilla korjasi sen oikealle uralle tai maiskutti takaa päin. Ensimmäine harjoituskerta ei ollut pitkä, noin 10-15 minuuttia sisältäen käyntiä ympäri kenttää ja muutaman pysähdyksen ja suunnan vaihdon. Aluksi talutusnaru oli lyhyt, loppua kohden hieman pidempi ja pyrin jättäytymään enemmän Dannyn pään taakse kuin ohjaamaan sitä seuraamaan minua.

Kuolaimet suuhun!

30.3.2015

Viime viikkoina Dannyn liikutus on ollut hyvin monipuolista: Olen käynyt sen kanssa talutuslenkillä metsässä ja irtohypyttänyt sekä puuhannut kentällä erilaisia siedätysharjoituksia. Muutama päivä sitten poni sai suitset ja sovitin ne sille sopiviksi. Dannylla on ollut kuolaimet aiemminkin muutaman kerran, mutta se vierastaa tuntumaa pureskelemalla ja viskomalla päätä. Olen nyt joka kerta siitä asti käsitellyt ponia ainakin pienen hetken suitset päässä, jotta se tottuisi kuolaimeen.

Viikko 1, poniin tutustuminen.

9.3.2015

Minulla ei ollut tarkkaa tietoa siitä mitä Danny osaa ja ei osaa. Ensimmäisenä päivänä aloitimme yksinkertaisilla asioilla eli käytävällä seisominen, joka paikkaan koskettelu huomioiden erityisesti korvat ja hännän nostaminen ja jalkojen nosto. Etujalat tuottivat hieman hankaluuksia, koska poni pisti niille niin paljon painoa, että melkein kaatui polvilleen. Muuten käsittely sujui mallikkaasti.

Muutaman päivän päästä jalat nousivat jo paljon kevyemmin ja pysyivät kädessä useamman sekunnin. Dannyn kaviot on kuitenkin säännöllisesti vuoltu, joten jalkojen noston en olettanut tuottavan suuria ongelmia. 

Alkuun keskityin pihapiirissä oleiluun ja totutteluun. Niinkin arkinen asia kuin kenttä oli aluksi kummallinen, koska sen reunoilla on kaikenlaisia tarvikkeita: kärryjä ja estekalustoa. Myös pitkä juoksutusraippa ja sen päässä heiluva naru olivat jännittäviä.